tiistai 17. kesäkuuta 2008

jalkapallohavaintoja, osa 1

Jalkapallohavainto 1: Italian lucatonin nimi onkin ilmeisesti Luca Toni.

Jalkapallohavainto 2: Thierry Henry se ei kyllä rumene edes vanhetessaan (vrt. esim. kuka tahansa muu).

maanantai 16. kesäkuuta 2008

eräs pieni kysymys

Pitäisiköhän minun alkaa huolestua itsestäni? Voikohan liiallinen lukeminen olla vaarallista? Muistan kyllä lapsena kun jo tädit päivitteli, että "taas on tyttö nenä kiinni kirjassa nii", mutta nykyisin en tosiaan tee paljon muuta kuin luen. Ensinnäkin töissä pääasiassa luen, varmaankin lähes seitsemän tuntia päivässä; puoli tuntia ruokataukoilen, ja oletan että vähintään toiset puoli tuntia - tunti menee kaikenlaiseen ähräämiseen: tuolilla pyörimiseen, työtovereille jutteluun (jos satun poistumaan työkopistani), tiedonhakuun (mikä oli puolustusvoimainkomentaja sen ja sen etunimi?), odotteluun ja papereiden pläräilyyn. Tänäänkin luin töissä yhden oikovedoksen, reilut 300 sivua, ja eilen maalla luin jonkun Seppo Jokisen dekkarin, jonka nimeä en tosin enää muista. Äsken luin Itkosen Anna minun rakastaa enemmän (aloitin sen kyllä jo viime viikolla), ja kohta luen varmaan Jonathan Safran Foeria. Lisäksi luen joka päivä Hesarin, ainakin jotain espanjalaista nettilehteä (esim. La Vanguardiaa tai El Paisia), ainakin paria blogia, mainoksia, pakkausten kylkiä, iltapäivälehtien lööpit ja aika usein jotain aikakauslehteäkin.

Sitä vaan mietin, että mitä kummaa ihmiset tekevät, siis sellaiset, jotka eivät lue? Mitä ihmettä minä tekisin, jos en lukisi? En erityisesti välitä tv-ohjelmista, en ole myöskään kovin hyvä keskittymään elokuviin (minulla on lisäksi todella huono elokuvamuisti, saatan esimerkiksi katsoa elokuvan lähes loppuun, ennen kuin tajuan, että olen nähnyt kyseisen elokuvan aiemminkin. Sama koskee myös tv-sarjojen jaksoja, mikä tietysti tekee minusta erinomaisen kohdeyleisön uusinnoille. Tai tekisi, jos minulla olisi tv). En myöskään välitä olla joka päivä sosiaalinen ja nähdä ihmisiä, käsityöt eivät pääsääntöisesti kiinnosta minua, urheilu ei huvita päivittäin, eikä ruokaakaan ole järkeä laittaa kuin kerran päivässä. Mutta lukea voi aina.

Lisäksi: Super-Maijasta oli juttu Hesarissa, mahtavaa! Minä puolestani olen ollut tänään nuhainen ja pelännyt sairastuvani, jätin väliin kahdetkin potentiaaliset kemut. Niin, ja lukemisen lisäksi olen seuraillut hiukan jalkapalloa. Kannustan Espanjaa, Ruotsia ja Hollantia, ehkä myös vähän Portugalia.

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Tauko päättyy, ehkä

En olekaan taas pitkään aikaan kirjoittanut. Nytkään en ole jaksanut miettiä mitään jäsenneltyä sanottavaa, mutta ajattelin nyt kertoa vaikka kuulumisia. Kuuluu seuraavaa:

- Olen ollut jo viikon ja päivän töissä. Työt ovat ns. oman alan töitä ja ihan kivoja: ei tarvitse asiakaspalvella (asiakkaat on yleensä urpåja, kuuroja tai ilkeitä paskoja, kuten kaikki asiakaspalvelutyötä kokeilleet tietänevät), saa enimmäkseen lukea ja omassa työhuoneessa voi lusmuilla jos iskee lusmuilukohtaus (ei ole vielä kovin paljon iskenyt, paitsi yhtenä päivänä olin ruttopuistossa lusmuilemassa ja syömässä jäätelöä, kun olin ensin ollut über-ahkera). Jee.
- Kävin eilen Kallahdessa moikkaamassa super-Maijaa, joka vaan meloo melomasta päästyään. Siitä tuli sellainen olo, että itsekin voisi joskus tehdä jotain erähenkistä ja reipasta. Toisaalta en ole kyllä erityisen luonnossaviihtyvää sorttia. Luonnossa on nimittäin ötököitä ja ties mitä karhuleita ja maalaisia, ja voi vaikka eksyä päälle päätteeksi ja joutua ties mihin suonsilmään. Että ehkä retkeilen sittenkin vaan täällä Kalliossa, täällä on tutut uhat, ja pahimmillaankin eksyy lähinnä pupiin.
- Olen opiskellut kehitysmaatutkimusta. Se on ihan mielenkiintoista, mutta kurssini opettaja on vähän rasittava. Se puhuu liian hitaasti, en osaa keskittyä.
- Juttelin eilen mafiaveljeni Joren kanssa, se matkustaa taas New Yorkiin Amerikansiskon luo. Tulin älyttömän kateelliseksi.

Nyt menen suihkuun, ja sitten katson jalkapalloa. Jihuu.