Elämäni on taas vaihteeksi muuttunut hieman hektiseksi, työntuntimäärät kasvavat jostain syystä samaa vauhtia kaiken muun kiireen kanssa ja vuorokausissa on valitettavan vähän tunteja. Luen kyllä edelleen melkein koko ajan, ikävä kyllä en vaan juurikaan mitään, mistä aikoisin kirjoittaa blogiin. Täten siis varoitan, että päivitystahtini tulee seuraavat pari viikkoa olemaan vähintäänkin hiljaisenpuoleinen. Tai on minulla nyt iltalukemisena
Eating Animals (se on vihdoin kohta luettu!) ja Hunter S. Thompsonin elämäkerta
Gonzo (mielenkiintoinen!), joten ne nyt varmaan jossain vaiheessa antavat aihetta aktivoitumiselle tällä saralla.
Niin, ja kesäkuun puolivälissä alkaa kesäloma (!!!), elämäni ensimmäinen palkallinen sellainen. Olen jo mielessäni listaillut kirjoja, joita haluaisin lomalla lukea. Lista on tietenkin
ihan älytön aika pitkä, koska osa viime syksynkin kirjoista on vielä ihan avaamatta (kaikenlaista
Nenäpäivästä ja
Harjukaupungin salakäytävistä Shantaramiin ja
Piikoihin). Klassikohaasteesta on lukematta melkein kaikki, ja vasta suomeksi ilmestynyt Jonas Jonassonin
Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi houkuttelee minua kovasti myös.
Ajattelin myös tyhjentää ylikuormittuneita aivoparkojani lukemalla jotain pöhköä hömppää, ja koska en erityisemmin välitä ns. chick litistä tai romantiikasta, taidan turvautua dekkareihin tai vampyyriseikkailuihin. Muutama lukematon jännäri on kerääntynyt hyllyyn, mutta eniten houkuttaa kuitenkin nyt vampyyrifiktio. Nyt siis pitäisi vain päättää, palaisinko Sookie Stackhousen pariin (luin joskus iät ajat sitten kaksi ensimmäistä, sitten kiinnostus lopahti) vai ehkä sitten teinimäisempiä Vampire diarieseja?
Lukemisen lisäksi lomalla piti tosin ehtiä vähän reissatakin, joten voi olla, etten
ihan kaikkea haluamaani ehdi lukea. Mutta jos nyt edes jotain.
En osaa sanoa mitään vampyyrikirjoista, mutta muista mainitsemistasi ainakin Piiat on sellainen, jonka voi lukea laadukkaana välipalana. Se on helppo ja nautittava, mutta kertoo silti tärkeästä aiheesta. Piioista on parin viime viikon aikana ollut juttua ainakin Järjellä ja tunteella- ja Sinisen linnan kirjasto-blogeissa sekä omassani.
VastaaPoistaJa Harjukaupungin salakäytävät on oih, niin ihana! Se tempaisee mukaansa jonnekin aivan uusiin kerroksiin (ainakin kotimaisessa kirjallisuudessa).
Nyt viikonloppuna muuten muistin katsoa sen kesäpuuhakirjan nimen ja sen nimi on, öh, Kesäpuuhia. Joku on sitä huuto.netissäkin näköjään myynyt: http://www.huuto.net/kohteet/naslund---kvarnstrom--kesapuuhia/174568856
VastaaPoistaKatja/Lumiomena, olen kuullut tuosta Piioista muiltakin kehuja, ja tuolla se on hyllyssä odotellut lukemista jo viime vuoden puolelta. Pari kertaa olen jo nostanut sen sieltä, mutten sitten kuitenkaan ole ehtinyt lukea. No kesällä sit viimeistään!
VastaaPoistaHarjukaupungin salakäytäviin en oikein tiedä miten asennoituisin: tuntuu että useimmay ovat kovasti pitäneet ja kiinnostaa kyllä sinänsä, mutta toisaalta en joskus saanut luettua Jääskeläisen Lumikkia ja seitsemää muuta, vaikka kuinka yritin. Ei vaan napannut. Uskon, että Harjukaupunki on parempi.
Tuomas, se oli just toi! Mahtavaa! Mut onpa kyllä todella mitäänsanomaton nimi kirjalla.