Kirjoitin tuossa joku tovi sitten tuosta Laasasen Naisten seksuaalisesta vallasta jne., sekä sivusin nykyisin ainakin internetin ihmemaassa kovin suosittua "pahat femakot sortaa miehiä" -retoriikkaa. Noh, hetki sitten törmäsin eräällä foorumilla keskusteluun, joka tosin otsikon mukaan käsitteli aivan eri aihetta, mutta joka oli kuitenkin riistäytynyt kovin tyypilliseksi kissanhännänvedoksi sukupuolten välille (tai oikeastaan yhden kiihkeän ns. todellisen tasa-arvon kannattajan ja muutamien tämän argumentteja kritisoivien välille). Koska en ole rekisteröitynyt enkä aiokaan rekisteröityä kyseiselle foorumille, enkä muutenkaan mielelläni väittele internetissä, ajattelin käsitellä eräitä tuon keskustelun polttavia kysymyksiä täällä.
Kuunnelkaapa nyt vaikka tätä (tätä "todellisen tasa-arvon kannattaja"siis penäsi): "onko muka oikein, että naiset saavat enemmän eläkettä, vaikka ovat maksaneet eläkettä vähemmän kuin miehet?" Ok, let's see... Ensinnäkin nyt oletan, että kyse on siitä, että keskimäärin pidemmästä eliniästä johtuen naiset nostavat eläkettä useampia vuosia kuin miehet. Muuten tuskin voi ollakaan, sillä käsittääkseni esim. pelkällä kansaneläkkeellä elävistä isompi osa on naisia. Tämähän saattaa vaikuttaa jostakin ihan validilta kysymykseltä. Haluaisin kuitenkin esittää muutamia vastakysymyksiä, ennen kuin otan kantaa alkuperäiseen tiedusteluun. Eli: Onko sukupuoli tässä asiassa todellakin jotenkin järkevä erotteluperuste? Mitkä asiat vaikuttavat naisten pidempään elinikään? Miten tämä "eläkepulma" pitäisi ratkaista? Perustamalla eläkevakuusmaksun määrä odotettavissa olevaan elinikään? Siten, että keskimäärin kauemmin elävät naiset kollektiivisesti maksavat enemmän maksuja omasta perimästä ja elintavoista riippumatta? Paitsi että eihän eläkemaksuja itselle maksella, vaan nykyisille vanhuksille, joten pitäisikö työelämässä olevien naisten sittenkin kollektiivisesti maksaa nyt enemmän eläkemaksuja, koska miehet nyt kuolevat naisia aiemmin? Mitä mieltä te, rakkaat lukijani, olette?
On myös totta, että naiset käyttävät enemmän enemmän verovaroja myös terveydenhuollon muodossa, kuten tuo samainen argumentoija totesi. Tämä tosin väitti, että 50% enemmän, mikä vaikuttaa minusta jokseenkin liioittelevalta. Itse muistelen kuulleeni muutama viikko sitten luennolla, että naisten kuluttama osuus terveydenhuollossa (mm. akuuttihoito, laitosyöpymiset, sosiaalipalvelut, kroonikkohoito) vaihtelee jonkun verran, ja oli kai noin 51-60% kokonaiskustannuksista. Tästäkin voidaan pohtia, onko tämä reilua. Minusta olisi kuitenkin hedelmällisempää pohtia, mistä ero johtuu ja mitä sille voisi/pitäisi tehdä. (maailmassa moni asia on ihan kauhean epäreilu, ja sen toteaminen ei ole kovin vaikeaa).
Ensin voitaisiin pohtia, mikä on ongelmana. Onko siis ongelmallista se, että naiset käyttävät terveydenhuoltopalveluja an sich, vai se, että naiset kuluttavat mm. terveydenhuollon muodossa isomman osan yhteisestä veropotista? Jos ongelmana on jälkimmäinen, liittyy kysymys oikeastaan pohjimmiltaan yhteiskunnan järjestämiseen, varallisuuden jakautumiseen, ja siihen miten ja missä määrin valtion sopii a) kansalaisten ja yritysten ansaittua tuloa verottamisen muodossa kerätä yhteisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan rakentamiseen (vai sopiiko sen laisinkaan puuttua) ja b) jakaa tästä keräämästään potista missäkin muodossa kellekin yhteiskunnan jäsenelle. Tästä pohjimmaisesta kysymyksestä on kirjoitettu jos kohta minkälaisia yhteiskuntasopimus- ja talousteorioita (kts. esim. Platon, John Stuart Mill, Karl Marx, Adam Smith tai John Maynard Keynes). Käsittääkseni asiasta ei vieläkään ole päästy täyteen yksimielisyyteen, vaikka esim. Marxin suosio onkin kovasti hiipumaan päin. Itse olen nykyään taipuvainen kannattamaan maltillista ja julkituodusti säädeltyä kapitalismia. En kuitenkaan osaa vastata omaan kysymykseen, eli onko se ongelma, että me naiset tavalla tai toisella kulutamme yhteisiä verovaroja "osaamme enemmän", sillä tähän liittyy niin kovin monta vaikeaa asiaa (vaikeita voi olla jopa kansantaloustieteilijälle ne, olen kuullut). Niitä voi kaikki keksiä nyt.
Sen sijaan jos pulmana on se, että naiset käyttävät terveydenhuoltopalveluja keskimäärin enemmän kuin miehet, voinemme tarkastella asiaa eri puolilta. Ensinnäkin, jos oletamme ihannetilaksi, että terveyspalveluita käytettäisiin ihanneyhteiskunnassa 50%-50%, tulisiko pyrkiä siihen, että naiset käyttäisivät ko. palveluja vähemmän, vai siihen, että miehet lisäisivät terveyspalvelujen käyttöä? Tämän määrittämiseksi meidän kai tulisi tietää, mistä syistä näitä yhteiskunnan takaamia palveluita käytetään. Onko esimerkiksi niin, että naiset ramppaavat lekurilla turhasta jok'ikisen räkätaudin ja katkenneen koiven takia? Vai sinnittelevätkö ehkä miehet sydän- ja verisuonitaudeissaan niin kauan, että lääkärin sijasta pitää soittaa suoraan hautaustoimistoon? Valitettavasti olen antanut itselleni kertoa, että näitä asioita on vaikea tutkia (kerta esim. ei saa sosiologi mennä lukemaan eräiden sairaskertomuksia salaakaan), ja joudumme tyytymään nyt vaikkapa siihen, että totta toinen puoli kummastakin. En tästä huolimatta oikein tiedä, mitä tällekään asialle voitaisiin tehdä. Toki kaikkinainen kansankynttilöinti terveellisempäin elämäntapojen puolesta voisi tuottaa tulosta, mutta perimälleen sitä ei kai itse kukaan mahda paljon mitään. Lisäksi haluaisin huomauttaa (jostain syystä säästelin viimeiseksi tätä pointtia), että luultavasti lähes koko Suomen kansan lisääntymisterveydenhuolto menee noissa luvuissa naisten piikkiin verrattain harvinaisia miehille tehtäviä vasektomioita lukuunottamatta. Minäkin olen useamman kerran elämässäni käynyt ronklauttamassa tuota alapäätä, ja ihan terveenä kerrassaan.
Mitä tästä nyt voi sitten sanoa. Nämä ovat hankalia asioita lapset, älkää heppoisin eväin käykö nettitaistoon näistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti