torstai 9. kesäkuuta 2011

Kirjabloggaaga tunnustaa taikauskonsa

Pidän itseäni hyvinkin rationaalisena ihmisenä. En ole ikinä uskonut horoskooppeihin, enneuniin tai "kohtaloon", suhtaudun hyvin skeptisesti homeopatiaan sun muuhun "vaihtoehtolääketieteeseen" enkä usko numeron 13, mustan kissan tai peilin rikkomisen aiheuttavan huonoa onnea. Tästä huolimatta saan aina välillä omituisia taikauskoisuuskohtauksia. Esimerkiksi kirjoihin liittyen.

Ensi viikolla pääsen kirmaamaan kesälomalle  (jee! jee!) ja hykertelen jo etukäteen, mitä kaikkia ihania kirjoja aion lomallani lukea. Sain lähes vastustamattoman mielihalun listata tulevaa lomalukemistani tuohon blogin sivupalkkiin. Sitten muistin, että minulla olikin siinä ennen eräänlainen TBR-lista, ja minusta tuntui, että ainakin puolet sen listan kirjoista jäivät kokonaan lukematta tai ainakin kesken. Aiheuttaako kirjojen listaaminen siis huonoa onnea niiden lukemiseen? En usko, mutta en silti saanut listaa tehdyksi. Entä jos tilaamani The Fry Chronicles ei tulekaan ennen lomaa, jos laitan sen listaan? Entä jos en saakaan Little Been tarinaa luettua? Taitaa olla parempi olla laatimatta koko listaa!
Allekirjoittaneen kintut ottavat tuntumaa villiin luontoon.
Samasta mystisen taikauskoisesta syystä en mielelläni puhu keskeneräisistä kirjoista, projekteista tai toteutumattomista suunnitelmista. Ikään kuin niistä puhuminen houkuttelisi luokseen jotain epämääräistä huonoa onnea, jonka takia kirja jää kesken, projekti menee mönkään, gradu ei valmistu ja lomalennot jäävät buukkaamatta.

Tällä hetkellä minulla on muuten kesken melko hykerryttävän oloinen Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi. Uskon, että ehdin lukea sen ennen lomaa, mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu, kun tulin siitä näin julkisesti kertoneeksi.

5 kommenttia:

  1. Minäkään en puhu keskeneräisistä kirjoista (ainakaan blogissani) kuin hämärästi viittailen. Saatan kyllä nostaa kuvia luettavien pinoista, mutta en koskaan kerro, että luen tätä tai tätä seuraavaksi, koska en itsekään ole varma siitä, mitä aion oikeasti lukea.

    Little Been tarinasta voin sanoa, että sen lukee nopeasti ja se on varsin hyvä lukuromaani.

    VastaaPoista
  2. On se parempi olla manaamatta kohtaloa ;-)

    Kiva että sanot Satavuotiasta hykerryttäväksi. Toin sen juuri eilen kotiin kirjastosta ja ihmettelin vähän miksi olin sen varannut, kansi ei ollut oiken kutsuvan näköinen.

    VastaaPoista
  3. Katja/Lumiomena: joo, ja ehkä siinä on vielä sekin, että jos kauheasti mainostaa lukusuunnitelmiaan niin tulee jotain suorituspaineita, eikä voikaan (muka) valita lukemisiaan hetken mielijohteesta :) Little Bee lähtee ehdottomasti mukaan Espanjaan, luulen, että se sopii oikein hyvin lomalukemiseksi.

    Karoliina: noku, no, joo, ehkä oon :D

    VastaaPoista
  4. Oho, Erja ehti väliin. Joo, se suomenkielisen version kansi on aika kamala. Lisäksi se kuvittaja on sama, joka on tehnyt Arto Paasilinnan kirjojen kannet, ja kun vähän vierastan koko Paasilinnaa niin siitä tuli vähän huonot vibat niin sanotusti. Mutta on se minua ihan viihdyttänyt, vaikka en ehkä olekaan "veijariromaanien" suurin ystävä :)

    VastaaPoista