Kathy Reichs: Luita myöten

Puolittainen, ilmeisen jokakeväinen lukujumitus katkesi, kun törmäsin lainakirjakasassa kirjastosta ohimennen nappaamaani Kathy Reichsin romaaniin (taas kerran) ja ajattelin sen lukea, kun nyt kerran olin lainannutkin. Kaipasin myös jotain verrattain tyhjänpäiväistä luettavaa tieteellisten artikkeli- ja kirjapinojen vastapainoksi, ja sitähän Reichs tarjoaa aivan kelvollisessa muodossa.

Itse kirjasta sanottavaa on taas aika vähän: oikeusantropologimme Temperance Brennan tuttuun tapaan taas sekaantuu asioihin, joihin hänen ei pitäisi sekaantua ja samalla, jälleen kerran, vaarantaa oman henkensä. Kirjassa käsitellään tällä kertaa mm. uhanalaisilla eläimillä ja niiden ruumiinosilla tehtävää salakähmäistä bisnestä, kirjailija sortuu taas silloin tällöin luennoimaan lukijalle (kyllä minä tiedän, mikä CITES on!) ja juoni on vähän heppoisa. Tuttuun tapaan pisteitä huolellisesta pohjatyöstä (Reichs lienee ainoa dekkaristi, jonka kirjoissa en ole huomannut mitään ärsyttäviä asiavirheitä). Jossain määrin huomionarvoista myös se, että järjestyksessään kuudennessa Brennan-kirjassa päähenkilömme jahkailevassa rakkauselämässä tapahtuu muutoksia. Loppuratkaisu on aivan liian nopea ja simppeli.

Stay tuned (mikäli siellä nyt ketään on), lähiaikoina on tulossa ensimmäinen klassikkohaasteen (!) arvio.