lauantai 29. joulukuuta 2007

ruokabloggausta vol. 2 (?)

Valmistin tuossa eilen sangen makoisaa rucolapestoa uudenuutukaisella, punaisella suristimellani (tunnettaneen myös nimellä tehosekoitin). Makoisaan rucolapestoon tulee puntti rukolaa, valkosipulinkynsi (rohkeimmat voivat sijoittaa vaikka kaksi), sopivankokoinen pala parmesaanta palasina, kourallinen pinjansiemeniä tai vaikka cashewpähkinöitä, suolaa, pippuria ja reipas sekä toverillinen luraus neitsytoliiviöljyä. Sitten huristellaan kaikki jossain surruttimessa tahnaksi, tarpeen vaatiessa voi öljyä lisätä. Nam!

Nyt menen valmistelemaan mansikkamargaritaa samaisella suristimella, uunissa muhii juustokakku. Kyllä minusta joku vielä kunnon vaimon saa!

perjantai 21. joulukuuta 2007

nasse-setä on nyt hyvin, hyvin vihainen

Tänään olen pohtinut esimerkiksi sitä, miksi voittopuolisesti useimmat lapsille ja lapsenmielisille suunnatut hahmot, kuten Joulupukki, Nasse-setä (?) ja äiti, puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa alati ja kaikkialla. On suorastaan mielenkiintoista, miten vakiintuneesta konventiosta on kyse, ja kuinka ylittämätön se on. Esimerkiksi kun Joulupukki pääsee Nyt-liitteeseen kertomaan, mikä on hottia nyt, pukki sanoo "joulupukki kuunteli ensimmäiseksi.." jne.

Itse asiassa Nasse-sedän vitsi aika pitkälti pohjaa tähän juttuun, ehkä. Nasse-setä on nyt harvinaisen selvinpäin. Tsihihi...

Tekee mieli juoda kaljaa, ja sitä vastoin ei ollenkaan huvita huomenna tai sitä seuraavanakaan päivänä mennä töihin.

Tälläista tällä kertaa, en nyt jaksa yrittää enempää vaan sen sijaan menen juutuupiin katselemaan hupaisia videoita!

tiistai 11. joulukuuta 2007

ahaa-elämyksiä metroasemalla (ja vähän muuallakin)

Tiedätte varmaan sen tunteen, mikä tulee kun tajuaa jotain todella itsestäänselvää (ns. Salon Riitta -ilmiö). Nuorempana sellaisia ahaa-elämyksiä tuli varmaan enemmän, mutta silloin tiesi ihminen muutenkin vähemmän, joten eipä niistä tullut meteliä pidettyä. Nyt aikuisempana ahaa-elämykset ällistyttävät, ja ehkä nolottavatkin itseä, kerta ei ole tajunnut jotain umpi-itsestäänselvää juttua. Minua esim. nolotti kun tuossa muutamia vuosia sitten itselle valkeni Videofirma Makuuni -"sanaleikki" (lainausmerkit siksi kerta ei ole minusta kaksinen sanaleikki).

Nolottavien ahaa-elämysten lisäksi on vähemmän nolottavia ahaa-elämyksiä, sellaisia, jotka tulevat esim. uuden kielen opinnan myötä. Sellainen tuli minulle tänään Itäkeskuksen metroasemalla metroa odotellessani. Metroaseman seinässä oli mainos, kuten niissä tapaa olla. Nyt silmäni harhailivat huulirasvamainokseen ja koin valaistuksen. Huulirasvan merkki oli Mirame, ja tuota huulirasvaa on myyty ehkä niin kauan kuin muistan. Vasta tänään, aivan yht'äkkiä, tajusin että suomeksi huulirasvan nimi on 'katso minua' (mira on siis espanjan mirar- eli katsoa-verbin imperatiivi, johon liittyy suora objektipronomini 'me' 'minua').

Tarjoan muuten kahvin (tai jos hyvin käy, ehkä jopa kaljan) sille, joka ilman mitään karttoja, halukoneita, wikipedioita tai muita kommervenkkejä tietää/muistaa, mikä on Tonava-joen englanninkielinen nimi. Minä en tiennyt. Nyt tiedän. Ken tietää, kertokoon myös, missä tämä tieto on opetettu.

tiistai 4. joulukuuta 2007

lähes loma

En ole jotenkin jaksanut kirjoitella. Kun ei ole oikein ollut asiaa, ja merkittävä osa aivoenergiaa on mennyt siihen, että on ylipäänsä muistanut mennä töihin ja tentteihin ja palautella koulujuttuja. Tänään palautin viimeisen työn, eli nyt olisi muuten loma, paitsi ettei ole kun on töitä.

Lisäksi:
Valmistimme tänään piparkakkutaloprojektin viimeisen eli kokoamisvaiheen. Siitä tulee kuva tai pari, ehkä tännekin.
Kävin kirjastossa, siellä oli mukavaa.
Kävin ulkona, siellä oli kaikkea muuta kuin mukavaa (mikä sekin juttu oli, että eilen nukkuessani oli satanut jotain metri loskaa, jossa nyt saa sitten kahlata?!?).
Pitäisi varmaan miettiä jotain joululahja- ym. juttuja.
Haluaisin kovasti jonnekin ulkomaille tai Barcelonaan.
Janottaa ja vesipullo on tyhjä.

Huomenna pitää muistaa mennä töihin.