Matkalukemisen valinnan sietämätön vaikeus

Kuten jo edellisessä kirjoituksessa pohjustelin, vajaan viikon päästä koittaa kesän the ulkomaanmatka, fillaritrippi Kööpenhaminasta Berliiniin ja siihen päälle viikon verran lomailua päätepisteessä. Yleensä minulla on tapana tosiaan kiikuttaa lyhyillekin matkoille vähintään pari kirjaa mukaan, eihän koskaan voi tietää, mitä tekee mieli lukea, ja mikä kirja parhaiten sopii tilanteeseen. Sain nimittäin varmaan ikuisen trauman kun luin Meksikossa rannalla ainoaa mukaan ottamaani kirjaa, viikkoa aiemmin New Yorkista ostamaani Paul Austerin Oracle Nightiä. Kirja oli kyllä hyvä, mutta se olisi sopinut niin paljon paremmin luettavaksi sinne New Yorkiin kuin Karibianmeren rannalle. Kamala tilanne!

Tällä kertaa se ikävä tosiseikka, että minun täytyy kuljettaa kaikki matkatavarani itse polkupyörän selässä hieman vähentää haluja raahata mukana kokonaista minikirjastoa (miksi, oi miksi en ole tullut hankkineeksi sitä Kindleä?!?). Mukaan siis tulisi ensi vaiheessa vain yksi pokkari (pidätän kyllä itselläni oikeuden ostaa matkan varrelta tarpeen vaatiessa lisää lukemista). Välttääkseni edellämainitun kaltaisen "väärän" matkalukemisen katastrofin, kyselin viime postauksessa Saksaan tai Tanskaan sijoittuvia kirjoja. Sainkin suosituksen Katharina Hagenan romaanista Omenansiementen maku. Sitä ei kuitenkaan ilmeisesti sittenkään ole julkaistu pokkarina (ei ainakaan löydy minkään kirjakaupan valikoimista), joten taidan kuitenkin ottaa kirjan luettavaksi kirjastolainana myöhemmin kesällä.

Finalistit ryhmäkuvassa.

Sen sijaan kollasin hiukan omia hyllyjä ja onnistuin karsimaan lukemattomista pokkareista muutamia finalisteja: George R. R. Martinin Game of Thrones, Joyce Carol Oatesin Blondi, Haruki Murakamin Kafka on the Shore, Jeffrey Eugenideen The Marriage Plot ja Pirkko Lindbergin Maailmanmatka. Näistä viimeiset kaksi ovat tuoreita hankintoja, kun taas kolme ensinmainittua ovat odottaneet lukuvuoroaan jo muutaman kuukauden. Seuraavaksi ajattelin valinnan helpottamiseksi listata kunkin kirjan plussia ja miinuksia. Kommenttiboksi on myös erittäin vapaa kommenteille, suosituksille ja mielipiteille!

GAME OF THRONES
+ ehkä sopivan hömppäistä ja mukaansatempaavaa lukemista pitkien polkemispäivien illoiksi?
+ vaikka olen seurannut tv-sarjaa, olen kroonisesti kujalla sarjan henkilöistä ja tapahtumista, ehkä kirjan lukeminen auttaisi asiassa?
+ TBR jo vuodenvaihteesta
+ tiivis ja pienitekstinen: paljon lukemista painoon nähden
+ sijoittuu mielikuvitusmaailmaan, joten ei "väärän maan" ongelmaa
- matkaseuralaista ei kiinnostaa (olisi kätevää, jos kesken matkan voisimme vaihtaa päittäin matkalukemiset)
- osa sarjaa, enkä viitsi ottaa seuraavia osia mukaan
- fantsu on aina riski, en pidä genrestä mitenkään varauksettomasti

Nää sopii kivasti yhteen. Noin niinku värisävyiltään.

BLONDI
+ lukulistalla iät ja ajat
+ kuulemma hyvä
+/- erittäin paksu, melkein epäkäytännöllisen paksu
- en ole erityisen kiinnostunut Marilynistä, joten aiheen kiehtovuus on vähän vielä kysymysmerkki
- tuskin tämäkään kiinnostaa matkaseuralaista
- ei liity kohdemaihin mitenkään

KAFKA ON THE SHORE
+ ehdokkaista luultavasti pisimpään TBR-listalla
+ epäilemättä hyvä, kiehtova aihe
+ kompakti koko
+ matkaseuralaista saattaa kiinnostaakin?
- ei liity Saksaan/Tanskaan
- onko liian vaativaa luettavaa väsyneenä ja pienissä pätkissä?

THE MARRIAGE PLOT
+ TBR jo ilmestymisestään
+ tykkäsin kovasti Eugenideen aiemmista, joten uskon pitäväni tästäkin
+ matkaseuralainenkin haluaa lukea tämän
- miten sopii luettavaksi matkalla? Ei tämäkään liity mitenkään em. maihin. Onko tämä ihan tyhmä kriteeri?

MAAILMANMATKA
+ matkakirja sopii yleensä matkalukemiseksi
+ kiinnostava kirja, joskin sijoittuu jo vuoteen 1990
+/- ilmeisesti varsin verkkainen tyyli, kyllästynkö tai pitkästynkö?
+/- todennäköisesti lisää matkakuumetta (onko se huono asia?)
- epäilen, ettei kiehdo seuralaista

Mielipiteitä? Jos olisin kelmi luonne, maanittelisin seuralaisen kantamaan tuon The Marriage Plotin ja ottaisin itse jonkun näistä muista, mutta se ei olisi kovin vastavuoroista.

Pelimiehen veto olisi myös ottaa mukaan jotain semmoista luettavaa, jonka luettuaan voi kevyin mielin heivata matkasta jonnekin hostelliin ja hankkia uutta. Näistä luullakseni vain Game of Thrones on semmoinen, jota en halua hyllyssäni pitää.

Osmo Soininvaara: Fillarilla Nizzaan, matkasuunnittelua ja lopussa vielä mainos

Osmo Soininvaara löi keväällä 2007 vetoa, että polkisi kuukaudessa Tallinnasta Nizzaan. Matkan aikana Soininvaara piti blogia Hesarin nettisivuilla, ja seuraavana vuonna blogi jalostui Teoksen kustantamana kirjaksi. Itse muistan seuranneeni satunnaisesti tuota blogia, ja myös havainneeni kirjan ilmestymisen. Omaksi ja luettavaksi kirja tuli kuitenkin hankittua vasta, kun omat kesäiset pyörämatkasuunnitelmat alkoivat mielessä kehkeytyä. Mutta niistä lisää kohtaa, ensin puin Oden kirjaa.

En enää löydä kirjasta kohtaa, jossa Soininvaara esittää alkuperäisen arvionsa siitä, miten pitkä pyörämatka Tallinnasta Nizzaan on. Oli miten oli, mutkittelevien kiertoteiden ja muiden hidasteiden takia lopullinen matka on 3395 km. Tämä tarkoittaa yli 100 km päivämatkoja ja loppua kohti kirjoittajalla alkaakin tulla kiire. Soininvaara kuitenkin onnistuu tavoitteessaan ja ehtii kuin ehtiikin määräajassa perille. Matkan kirjoittaja polki Bianchin maantiepyörällä (voi mikä pyöräkateus!) ja hyvin kevyin kantamuksin, matkatavarat pakattuna kahdeksan kilon painoiseen reppuun.

Koska tosiaan olin lueskellut kirjoittajan reissun päältä päivittämää blogia, Fillarilla Nizzaan tuntui lukiessa jo hiukan tutulta. Pieni tuttuus ei kuitenkaan haitannut, sillä kirja on sujuvasti kirjoitettu matkapäiväkirja mielenkiintoisesta reissusta. Kirjan pääpaino on matkan käytännöllisissä asioissa, kuten reittivalinnoissa, säätilassa, varusteissa, majapaikan etsimisessä ja matkan varren maisemien kuvailussa. Toisaalta päiväkirjassa on myös pitkien polkupäivien aikana jalostuneita ajatuksia ja erilaisten ilmiöiden pohdintaa Euroopan yhdentymisestä kaupunkisuunnitteluun ja energiantuotannosta maaseuturakenteeseen. Soininvaara kirjoittaa hyvin ja vaikuttaa sympaattiselta tyypiltä.

Itselleni kirjan mielenkiintoisinta antia tällä kertaa olivat käytännön vinkit ja tiedot liittyen varusteluun, karttoihin, tiemerkintöihin jne. Kiinnostuksenkohteeni johtuvat siitä luonnollisesta syystä, että reilun viikon päästä lähdemme itse pyörämatkalle. Matkan kesto ja pituus toki kalpenevat Soininvaaran reissun rinnalla, sillä aiomme ajaa pyörillämme vain Kööpenhaminasta Berliiniin, n. 630 km. Päivämatkamme tulevat olemaan melko varmasti alle sata kilometriä päivässä, mutta perille olisi tarkoitus kuitenkin päästä n. viikossa. Matkantekoon on alustavasti varattu yhdeksän päivää, joten tämä tarkoittaisi n. 70 km päivämatkaa. Pohjakuntoa on haettu lähinnä ahkeralla työmatkapyöräilyllä (10 km suuntaansa). Toisin kuin Ode, itse aiomme pakata tavaramme takalaukkuihin, mutta tarkoitus on kuitenkin matkustaa verrattain kevyin kantamuksin ja esim. yöpyä hotelleissa, hostelleissa tai muissa vastaavissa majoituspalveluissa.

Nyt seuraakin mainoskatko: viime viikolla otin ja perustin toisen blogin (jonka joku onkin jo ehkä tuosta sivupalkista bongannut), joka keskittyy enemmänkin ruumiinkulttuuriin, kuntoiluun ja sen sorttisiin asioihin, jotka eivät luultavasti kiinnosta kirjablogini lukijakuntaa kovin laajasti (tervetuloa vierailulle kaikki kiinnostuneet tietenkin!). Koska en muutenkaan halua tätä kirjablogia floodata liioilla "ulkokirjallisilla" sepustuksilla, päätin, että myös kesäisen pyöräreissun kulkua pyrin päivittämään tuonne toisen foorumin puolelle.

Yksi kirjoihin liittyvä kysymys tässä kyllä vielä on: mitä ihmettä minä oikein otan matkalukemiseksi? Yleensä kiikutan mukanani lyhyillekin reissuille kaksi tai kolme kirjaa, ihan vaan varmuuden vuoksi. Nyt lukemiset pitää kuitenkin saada kulkemaan pyörän päällä, ja luulen, että mitä kevyempi kuorma, sitä iloisempi polkija. Harmittaa, etten ole tullut hankkineeksi e-kirjalukijaa, vaikka Kindlen hankinta on ollut suunnitteilla jo iät ja ajat. Varmuudeksi olen puhelimeeni ladannut pari project Gutenberg -ilmaisklassikkoa, mutta pakkohan minun on joku pokkarikin mukaan ottaa. Tuleeko jollekulle mieleen erityisen hyvin tällä matkalle sopivia kirjoja, esimerkiksi Tanskaan ja/tai Saksaan sijoittuvia?

Osmo Soininvaara: Fillarilla Nizzaan. Graafinen suunnittelu ja kuvitus Timo Ketola. Teos 2008.

Tina Fey: Bossypants

Amerikkalaisen koomikon Tina Feyn omaelämäkerta Bossypants lienee oikea malliesimerkki siitä randomgeneraattorista, jonka läpi luettavakseni päätyvät kirjat kulkevat. Tiesin kyllä jo ennestään jossain määrin, kuka Saturday Night Livestä ja 30 Rockista tuttu Tina Fey on. En ole kuitenkaan koskaan seurannut ensinmainittua ohjelmaa, ja jälkimmäisestä komediasarjastakin olen katsonut vain muutaman satunnaisen jakson. Jostain itsellenikin tuntemattomasta syystä tulin kuitenkin ostaneeksi ja myös lukeneeksi Feyn omaelämäkerrallisen kirjan, ja vieläpä tykänneeksi siitä. Kaikkea sitä!

Bossypants lienee luokiteltu elämäkerraksi. Tosiasiassa se on ehkä pikemminkin Tina Feyn elämää kronologisesti seuraileva kokoelma hauskoja huomioita, omituisia kertomuksia ja koomisia katkelmia lapsuudesta, amerikkalaisuudesta, politiikasta ja ennen kaikkea showbisneksestä. Fey kirjoittaa vanhemmistaan, nuoruutensa noloista deittikokemuksista ja teini-iän epätoivosta, työhaastattelustaan Saturday Night Liveen, 30 Rockin synnystä, naispuolisena koomikkona olemisesta, naisena olemisesta, tyttärestään ja Sarah Palin -impersonaatioistaan.

Tina Fey on eittämättä terävä ja hauska nainen. Kirjassa ei vellota henkilökohtaisen elämän tragedioissa eikä tehdä odottamattomia paljastuksia showmaailman takahuoneista (mikä on hyvä). Bossypants ei myöskään ole pohjattoman syvällinen analyysi komediasta, naiseudesta tai mistään muustakaan, mutta kaikista näistä se tarjoaa tarkkanäköisiä, toisinaan ironisia ja melkein aina hupaisia havaintoja. Bossypants on hauska välipalakirja ja mielenkiintoinen kurkistus itselleni vieraaseen maailmaan. Enkä vieläkään katso 30 Rockia (ehkä siksi, että en  ole koskaan erityisesti perustanut tv-komediasta).

En oikein osaa edes sanoa, kenelle tätä suosittelisin. Lukekaa jos aihe/kirjoittaja/amerikkalainen yhteiskunta kiinnostaa!

Tina Fey: Bossypants. Sphere/Little, Brown and Company, 2011.