Minulla on kauhea tapa kasata yöpöydälle kirjapinoja. Itseasiassa kasaan kirjapinoja ihan minne tahansa, mutta yöpöydälle päätyvät ne kirjat, jotka ainakin kuvittelen lukevani jossain lähitulevaisuudessa. Ennen ikkunaremonttia laskin, että yöpöydälläni oli 19 kirjaa (hups). Remontin ajaksi jouduin tyhjentämään pöydän, mutta on sinne nyt taas pienimuotoinen kasa kertynyt. Tästäpä siis idea tämän viikon top ten tuesdayhin. Ihan kymmentä kirjaa ei nyt pöydällä yllätyksekseni ollut, mutta lisään luetteloon yhden, joka syystä tai toisesta on tällä hetkellä poissa yöpöydältä, mutta kuitenkin henkisesti pinossa.
1. James Joyce: Ulysses
Ulysses teki paluun yöpöydälle oltuaan hetken paitsiossa. Olin lukemisessa jo hyvässä vauhdissa, kunnes ohjelmaan tuli kaikenlaisia reissuja. Ulysses voi olla monta, mutta missään nimessä se ei ole näppärä matkalukeminen. Seuraavaksi aloitan yhdeksännen luvun.
2. A. J. Jacobs: Kunnon mies
Amerikkalainen Esquiren toimittaja on ottanut elämäntehtäväkseen tehdä itsellään ihmiskokeita ja raportoida tulokset kirjoihin. Joskus luin miehen A Year of Living Biblically, ja nyt aloitin Kunnon miehen, jossa Jacobs tavoittelee täydellistä kuntoa. Leppoista, ihan kiinnostavaa.
3. George R. R. Martin: A Feast for Crows
Martinin fantsusarjassa olen salavihkaa päässyt jo neljänteen osaan. Kuten aiempien osien kohdalla, myös nelonen pääsee vauhtiin todella hitaasti, joten viime aikoina en ole jaksanut tankata sitä.
4. Guyla Krúdy: Punaisen härän majatalo
Tämä ja listan seuraava kirja odottelevat allekirjoittaneen Unkari-innostusta. Krudyn novellikokoelma päätyi minulle kirja-alesta, ja odottaa yöpöydällä sitä, että suunnitelmieni mukaan alan lukea novellin päivässä. Jonain päivänä.
5. Antal Szerb: The Pendragon Legend
Tämän ostin melkein vuosi sitten Budapestista, mutta niin vaan edelleen odottaa vuoroaan. Kiinnostaa kyllä, ja varmaan sopisi pimeisiin iltoihin.
6. Jacques Soustelle: Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona
Tässäpä taas kirjahyllyni obskuurimpaa sisältöä. Minulla on joku ihmeellinen mieltymys vanhentuneeseen historiaan ja antropologiaan. Soustellen vuonna 1955 ilmestynyt kirja tuskin sisältää aivan viimeisintä tutkimustietoa, mutta sen sijaan välittää kyllä mielenkiintoisesti tutkimusparadigmojen ja ajattelun muutosta.
7. Laura Gustafsson: Huorasatu
Innolta saatu viime vuoden Finlandia-ehdokas pääsi heti yöpöydälle odottamaan vuoroaan. Nyt aloin kyllä ihmetellä, että minnehän Hytti nro 6 on yöpöydältäni joutunut? Luin sen alkukesästä melkein kokonaan, mutta sitten alkoi ärsyttää, että kirja on niin talvinen, ja laitoin sen odottamaan otollisempaa hetkeä (joka voisi olla vaikka nyt).
8. Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä "Combray"
Proust oli matkustanut yöpöydältä keittiön ikkunalaudalle, mutta kuuluu kyllä henkisesti tähän pinoon. Joyce jotenkin ärsyttävästi täyttää nyt klassikkoraon, vaikka pääsin Proustissa jo varsin hyvään vaiheeseen. Pitäisi lukea loppuun, ennen kuin se on pakko palauttaa kirjastoon, kyllä.
9. nimettömäksi jäävä työkirja
Todellisuudessa olen iltaisin lukenut viime päivinä tätä nyt nimettömäksi jäävää A4-kasaa. Lupasin antaa yhdelle kustantamolle lausunnon eräästä portugalinkielisestä kaunokirjallisesta teoksesta, joten olenkin nyt iltaisin lukenut lähinnä sitä.
10. Portugalin sanakirja
Liittyy yllämainittuun teokseen. Kirja kun on kirjoitettu Brasilian portugaliksi, ja törmään melkein joka sivulla tuntemattomaan sanaan tai ilmaisuun. Onneksi sanakirja auttaa, ainakin useimmiten.
Tällaista siis yöpöydällä tällä hetkellä. Miltäs teidän yöpöytänne näyttävät? Onko olemassa joku, jolla on kesken vain yksi kirja kerrallaan vai onko teilläkin huojuvia keskeneräisiä kirjakasoja ympäri asuntoa?
Olen jo vuosia lukenut kirjoja sen mukaan, millaisella tuulella satun olemaan - chick littiä tai viktoriaanisia romaaneja romantiikan nälkään, nuorten kirjoja omien nuoruusvuosien muisteluun, tietokirjoja tiedonjanoon jne. Fiilisten vaihdellessa joskus päivittäin kerääntyy myös minun yöpöydälleni (ja vähän muuallekin) aika ajoin vino pino keskeneräisiä kirjoja ja lehtiä. En edes muista aikaa, jolloin olisi ollut vain yksi kirja "työn alla".
VastaaPoistaJoku joskus kysyi, eikö lukukokemus kärsi tällaisesta tavasta: enkö mene sekaisin kirjojen tapahtumissa? Mutta minulle tällainen lukutapa sopii vallan mainiosti.
Kuulostaa tutulta. Minäkään en ole vuosiin lukenut vain yhtä kirjaa kerrallaan, koska eihän sitä ikinä tiedä, mitä juuri tietyllä hetkellä huvittaa lukea :)
PoistaMyönnän kyllä, että joskus, jos vahingossa luvussa on kaksi samantyylistä kirjaa (vaikkapa kaksi dekkaria), saatan sekoittaa kirjojen tapahtumia. Yleensä keskeneräiset ovat kuitenkin niin eri tyyliä, tai jopa eri kielillä, että sekoittumisvaaraa ei ole.
Kiva että on muitakin joita viehättää vanhentunut historia ja tiede! Ja kyllä, minäkin hamstraan kirjoja pinoiksi... minulla niitä pinoja on tosiaan kaksi, eli omat sekä kirjastosta lainatut. Viime viikot olen lukenut lähinnä omia kirjoja, joten kirjastopinoon pitääkin nyt kajota, joko lukea vähemmäs tai palauttaa. Mutta kun ei raskisi luopua mistään, haluaisin lukea heti kaikki!
VastaaPoistaJee, en ollut siis ainoa mieltymyksissäni :) Myönnän tässä myös, että yöpöytä ei todellakaan ole ainoa paikka, jonne kasaan kirjapinoja. Nytkin vieressäni on pino gradukirjallisuutta, ikkunalaudalla epämääräinen kasa omia ja kirjaston kirjoja, kaiuttimen päällä pinossa kirjamessuostokset, joille en ole vielä saanut raivattua tilaa hyllyyn, eteisen pöydälläkin pieni pino tulossa tai menossa olevia teoksia. Toivotonta :D
PoistaPinot taitavat kuulua ainakin kirjablogistien sisustukseen, sillä niitä on täälläkin, eri puolilla, vaikka pääasiassa kirjoituspöytäni tuntumassa. Kesken on yleensä useita kirjoja, joten tällä hetkellä olen oudossa tilassa, kun kesken on vain neljä, joista yksi on ihan puhdasta opiskelua varten luvussa. Nuortenkirjateemaviikkoa varten saa tänään loppuun Vuorelan Karikon, sitten on autossa äänikirjana menossa Steinbeckin Helmi ja kännykässä sähkökirjana Nykäsen Pyhä toimitus.
VastaaPoistaTämä TTT-idea on niin kiva, että kopsaan sen!
Juu, en edes muista tilannetta, että asunnossani ei olisi ollut kirjakasoja. Varmaan johtuu siitäkin, että vaikka uutta hyllytilaa säännöllisesti hankkii, jäävät kirjahyllyt koko ajan pieneksi :D
PoistaIdea sopii ilman muuta kopioida!