Yhdennenkintoista päivän haasteeseen keksisin varmaan useammankin vastauksen (vaikka tuo hate onkin taas niin kovin jyrkkä ilmaus), sillä olen kyllä lukenut aimo kasan kirjoja, joista en lainkaan pitänyt. Tänään kuitenkin vastaan kirjalla, joka on jäänyt mieleeni ainoastaan siitä syystä, että inhosin sitä niin kovin.
Vihaamani kirja on Salman Rushdien Maa hänen jalkojensa alla (The Ground Beneath Her Feet). Eräs ystäväni piti kirjasta kovasti ja suositteli sitä minulle, joten tartuin teokseen. Tämä kaikki tapahtui ehkä vuonna 2001 tai 2002, joten muistikuvani kyseisestä teelmästä ovat nyttemmin jo erittäin hämärät. En itseasiassa muista yhtään, mitä siinä tapahtuu. Sen sijaan muistan kyllä, että inhosin kirjaa alusta alkaen, siinä oli ärsyttäviä hahmoja ja typeriä juonenkäänteitä, mutta jostain syystä luin sen kuitenkin loppuun.
Sen jälkeen vannoin, etten koske yhteenkään Rushdien kirjaan enää koskaan. Enkä koskenutkaan, kunnes viime vuonna luin Rushdien kirjoittaman Nicaraguan matkakirjan Jaguaarin hymy. Siitä jossain määrin pidin, joten hankin käsiini miehen ylistetyimmän kirjan Midnight's Children (Keskiyön lapset), joka on tavan Booker-palkinnon lisäksi voittanut "kaikkien aikojen Bookerin" (Best of the Bookers). Ajattelin yrittää lukea sen 10 klassikon haasteeseen, mutta pidätän itselläni oikeuden jättää kesken, jos kirja on läheskään yhtä kauhea kuin Maa hänen jalkojensa alla.
Kuva Wikipedian artikkelista, en voinut ottaa kuvaa itse, koska minulla ei todellakaan ole tätä kirjaa hyllyssä.
Apua, enkai mie tuota siulle suositellut, tuli kalvava tunne. Oliko tuo se novellikokoelma (se oli rasittava)? Eikun se taisi olla Hanif Kureshilta...
VastaaPoistaEi, et ollut sie. Ex-kämppis se oli kyllä tämänkin suosittelija :) Kureishi kuulostaa tutummalta, siitä olen saattanut pitääkin.
VastaaPoista