Mietin kirjannimi-suosikkejani, ja ainakin pidän semmoisista nimistä, jotka koostuvat useammasta sanasta (en nyt äkkiseltään keksinyt yhtään hyvää yksisanaista), jollain tavalla kutkuttavat mielikuvitusta (mistä ihmeestä tämä kirja kertoo?!) tai sitten vaihtoehtoisesti ovat jollain tavalla metkoja tai ytimekkäitä. Käännöskirjojen kohdalla joistain minua miellyttävät enemmän alkukieliset nimet, toisista taas käännökset. Näitä nyt nopeasti keksin:
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä (en ole lukenut kirjaa vielä, mutta nimi on erinomainen)
Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava (kaksoismerkitys, kertoo kuitenkin kirjan sisällöstäkin)
Philip K. Dick: Do Androids Dream of Electric Sheep? (kysymysmuoto miellyttää)
Mark Haddon: The Curious Incident of the Dog in the Night-time (kutkuttaa mielikuvitusta, sopii kirjan sisältöön)
Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (nimenomaan tämä käännös, alkuteoksen nimi Beloved on tylsä)
Junot Diaz: The Brief Wondrous Life of Oscar Wao
John Steinbeck: Grapes of Wrath (erityisesti siksi, miltä alkukielinen nimi tuntuu ja maistuu suussa)
En muuten tullutkaan ajatelleeksi, miten hieno Grapes of Wrath on alkukielisenä. Se on.
VastaaPoista