perjantai 22. huhtikuuta 2011

22. päivä: Favourite book you own

Tämä on nyt vähän älytön kysymys tässä yhteydessä, lähinnä siksi, että olen muutenkin aika pitkälti vastaillut näihin kirjoilla joita omistan (tämä pitkälti muistiteknisistä syistä: on helpompi keksiä vastauksia kun tuijottelee hetken kirjahyllyjä).

Lähestyn nyt tätäkin sitten kahtaalta: ensinnä mietin, minkä kirjan ottaisin mukaan palavasta talosta. Mahdoton ajatusleikki, mutta tässä nyt lemppareistakin rajautuvat pois helposti uudelleen hankittavissa olevat kirjat (ainakin nykyhetken näkökulmasta). (Sen sijaan jos minulla olisin onni omistaa Peter Bichselin Lastentarinoita tai se legendaarinen Noidan käsikirja, olisivat ne aika korkealla pelastettavien listalla jo ihan senkin takia, etten ole onnistunut toistaiseksi saamaan niitä omistukseeni).
Tästä näkökulmasta lempiomistukseni ovat varmaankin Pentti Saarikoski -kokoelmani (erityisesti proosatuotanto), jotka olen vuosien saatossa divareista haalinut ja lahjaksi saanut. Yläasteikäisenä ihastuin kovin Saarikosken tapaan kirjoittaa ja sitä seuraavina vuosina luin päiväkirjat, proosan ja liki kaikki runokokoelmatkin. Päälle luin vielä Tarkan kaksiosaisen Saarikoski-elämäkerran (joka on muuten loistava lajinsa edustaja), kuten myös Tuulaliina Variksen kirjan Kilpikonna ja olkimarsalkka (ei aivan yhtä hyvä, mutta mielenkiintoinen kuitenkin).
Toisaalta omistamieni kirjojen joukosta voisin poimia ykkösen myös sieltä, mistä olen eniten saanut iloa (Fedja-setä?), minkä uskon tuottavan minulle sitä tulevaisuudessa (harva kirja on niin hyvä kuin lukematon kirja) tai mikä sisältönsä laajuuden tai muiden ominaisuuksien takia on minulle ollut merkittävä. Viimemainittujen joukosta haluaisin nostaa esiin yhden, nimittäin Hugh Honourin ja John Flemingin järkälemäisen Maailman taiteen historian. Kirja oli meillä lukiossa taidehistorian oppikirjana, ja minä tosiaankin olen lukenut sen läpi aika perusteellisestikin. Tästä kirjasta (ja niistä oppitunneista) on kiittäminen taidehistorian tuntemustani. Lisäksi ilahdun joka ikinen kerta, kun maailmalla museossa näen jonkun kirjasta tutun teoksen.

3 kommenttia:

  1. Uijui! Noidan käsikirja olisi aika kova juttu. Se ei kommentista päätellen ole myynnissä? :D

    VastaaPoista
  2. Oi, sinäkin omistat tuon Maailman taiteen historian! Ihana järkäle :--) Kaunis kansikuva tuossa vanhemmassa painoksessasi.

    VastaaPoista
  3. Hanna M., sen jos saan joskus käsiini, niin en kyllä myy :D Ikävä kyllä en ole vielä onnistunut löytämään siis omaa kappaletta. Toki se on ahkerasti luettu silloin nuorena.

    Laura, juu, ostettu vuonna 1999 muistaakseni. Kappaleeni on jo aika räjähtäneessä kunnossa, ahkerasti luettu :) Edelleen kyllä sieltä tarkistan, jos joku taidehistoriallinen seikka alkaa vaivata.

    VastaaPoista